Yks pikanen, kiitos.

Paljon olis kirjotettavaa, mutta työt ja huvit pitänyt hyvin kiireisenä.

Hauskan puhelun kuitenkin sain tänään, tarjosi läppäriä kahdesta kerrasta kahden naisen kanssa. Siis ihan tosissaan. Sais olla aika arvokas läppäri. Ja en muutenkaan läppäriä tarvitse, vaan tarvitsen rahaa vuokraan.

Sain tänään myös tiedon, että luottotiedot on mennyt. Palkasta oli lähtenyt 300e perintään. Tätä vitutusta ei voi sanoin kuvailla. Nimenomaan lähdin tähän mm. välttyäkseni luottotietojen menettämiseltä.

Keikkojen osalta tää viikko on ollu tosi hiljanen, yhden keikan oon tehnyt yksin. Ollaan molemmat tehty paljon "oikeita" töitä ja aikataulut mennyt ristiin. Huomenna ja sunnuntaina olis hyvä saada pari keikkaa.

Kirjottelen menneistä keikoista ajan kanssa, nyt vedän kännit. :)

7 syntiä

... ja 10 käskyä.

Todennäköisesti olen tämän 22 vuoden aikana rikkonut kaikkia, ja hyväillyt jokaista syntiä. Paitsi ketään en ole tappanut. One more to go? No ei ehkä sentään...

Onneksi en usko jumalaan, ja muutenkin pyrin elämään itseäni varten, muita kunnioittaen ja auttaen.

Tänään teki töissä mieli huutaa. Olin töistä tunnin myöhässä, vanhempi kollega tulee sanomaan; "Onko sun todella noin vaikea noudattaa työaikoja?". Joo, olen myöhästellyt liikaa. Mutta ei se tiedä, että teen kahta työtä, vapaa-ehtoistöitä ja vastapainoksi biletän. Urheillakin pitäis. Alkaa olee aika väsy ja stressi.

Viimeset viikot tässä päiväduunissa. Eilen olin toimistolla yhdeksään asti, lähdin siitä kavereiden kaa viinilasillisille, ja sitten lähdettiin vielä hoitamaan yks keikka. Hyvin meni. Rahan hurmiossa jatkettiin vielä baariin ja taksilla kotiin. Kotona olin joskus kolmen aikaan, ja 6.30 olis ollu herätys. Huoh.

Yritetään tänään saada joku keikka, ja ehkä vähän bilettää sen jälkeen. Mentiin sit shoppailee eiliset tulot, millä piti maksaa velkoja. Mut jotenki tuntuu, et ollaan ansaittu pientä hemmottelua näiden vaikeiden aikoja jälkeen. Ja kaikki oli kyllä tarpeen mitä ostettiin.

Tänään töissä mietin paljon uusia mahdollisuuksia mitä tämän "uuden harrastuksen" myötä minulle on avautunut. Ensinnäkin pystyn välttämään merkinnän luottotiedoissa, maksamaan velkani ja kissan leikkauksen. Toiseksi pystyn säästämään kesän matkusteluun rahaa ja toteuttamaan yhden pitkä aikaisen unelman, joka todennäköisesti tulee helpottamaan mun henkisiä paineita.

Kaikenkaikkiaan tästä on tullut vaan positiivisempi fiilis, semmonen että toivoa on ja kyllä tästä selvitään. Ja hienoa huomata, että täällä voi tehdä töitä, jossa voi oikeasti omalla panoksellaan vaikuttaa tuloihinsa. Eihän se ihan rehellistä ansiotyötä ole, mutta "ei täällä työtä tekemällä rikastu". Rikastuminen ei tosin ole pointtini tälle, vaan selviytyminen, ja että saan elämäni takas raiteilleen.

Toivottavasti eilinen äijä soittelis vielä, siinä olis hyvä vakkari...

Nään sen valon jossain tuolla kaukana tunnelin päässä. :)